Hieman haikein tunnelmin hyvästelimme pienokaiset, mutta kuitenkin luottavaisin mielin sillä jokainen sai varmasti rakastavan ja huolehtivan uuden kodin. Mukaviin ihmisiin on myös kiva pitää yhteyttä tulevaisuudessakin kuulumisten merkeissä! :o) Onnea matkaan D-vekarat!
Illat pimenevät ja viilenevät. Tuulessa tuoksuu syksy. Luonnossa on levotonta liikehdintää, kun eläimet alkavat valmistautua tulevaan talveen; -linnut kerääntyvät yhteen ja lietsovat toisiinsa muuton tunnelmaa, eivätkä kyyt tyydy enään lekottelemaan aurinkopaikoissa, vaan luikertelevat ruokaa ja horrostamispiiloja etsien... ikävä kyllä myös turhan lähellä koiriamme... :-/
Mekin suuntaamme katseemme tulevaan talveen, ja valmistaudumme aloittamaan uuden treenikauden. Pohjakunto on saatu koirilla hyvin säilymään öisten mönkääritreenien, ulkoilun ja uinnin ansiosta, joten tulevan treenikauden starttaaminen sujuu varmaankin hyvin.
Paraikaa pohditaan myös vietämmekö tulevan joulun ja vuodenvaihteen tällä kertaa kotona (todennäköisesti pimeässä ja sateisessa kelissä), vai jälleen Lapissa lumesta ja pakkasesta nauttien.
Saksanpaimenkoira-tyttömme Nelli kasvaa ja kaunistuu päivä päivältä. Harmiksi Nelliä vaivaa sekamnneilla yleinen nuoruusiän vaiva: panosteiitti, mutta niin ikävä vaiva kuin se onkin, on hyvä puoli se että se on ohi menevää eikä sinällään hirveän vakavaa. Syyskuun alussa Nelli suuntaa treenikentille. Uskon likasta löytyvän potentiaalia vaikka mihin, kunhan vaan hihnan toisessa päässä ollaan aktiivisia!