Thulen Minihuskyt
Thulean Minihuskies
Thulen Minihusky eli Thulenpystykorva on pieni (keskimäärin 5-12kg) seurapystykorva.
Rotu ei toistaiseksi ole tunnustettu minkään kenneljärjestön toimesta. Rodun kantakirjat ovat yhä auki ja jalostuksessa käytetään vielä roturisteytyksiä. Rotua jalostetaan Suomessa.
Thulen Minihusky on alkukantainen, valpas, aktiivinen, seurallinen, ketterä, ja nokkela pieni koira, joka sopii ihmiselle / perheeseen, missä koiran kanssa liikutaan ja touhutaan paljon ja se osataan peruskouluttaa. Pienestä koostaan huolimatta tämä koira tarvitsee johdonmukaisen tapakasvatuksen ja huolellisen sosiaalistamisen, jotta siitä kasvaa miellyttävä ja reipas seurakoira.
Jalostuksessa tavoitteena on pitkäikäinen ja perusterve seurakoira, joka ulkoisesti tuo mieleen arktiset pystykorvat.
Thulen Minihusky on säänkestävä ja sopii suomalaisiin olosuhteisiin lenkki- ja retkikaveriksi, sekä esim. koirajuoksuun -ja hiihtoon, agilityyn, tokoon, rallytokoon, koiratanssiin, ja etsijäkoiratoimintaan.
Rotu ei toistaiseksi ole tunnustettu minkään kenneljärjestön toimesta. Rodun kantakirjat ovat yhä auki ja jalostuksessa käytetään vielä roturisteytyksiä. Rotua jalostetaan Suomessa.
Thulen Minihusky on alkukantainen, valpas, aktiivinen, seurallinen, ketterä, ja nokkela pieni koira, joka sopii ihmiselle / perheeseen, missä koiran kanssa liikutaan ja touhutaan paljon ja se osataan peruskouluttaa. Pienestä koostaan huolimatta tämä koira tarvitsee johdonmukaisen tapakasvatuksen ja huolellisen sosiaalistamisen, jotta siitä kasvaa miellyttävä ja reipas seurakoira.
Jalostuksessa tavoitteena on pitkäikäinen ja perusterve seurakoira, joka ulkoisesti tuo mieleen arktiset pystykorvat.
Thulen Minihusky on säänkestävä ja sopii suomalaisiin olosuhteisiin lenkki- ja retkikaveriksi, sekä esim. koirajuoksuun -ja hiihtoon, agilityyn, tokoon, rallytokoon, koiratanssiin, ja etsijäkoiratoimintaan.
Yleisesti maailmalla "minihuskyiksi" nimitetään monia tämän tyyppisiä koiria, eli termi voi johtaa harhaan. Thulen Minihusky on kuitenkin täysin oma jalostusohjelmansa, joka on saanut alkunsa Suomessa 2000-luvulla, ja jota viedään eteenpäin erityisin, omaleimaisin kriteerein. Jalostusohjelman jokainen yhdistelmä on valittu siten, että se vie rodun kehitystä eteenpäin. Esimerkiksi USA:ssa jalostetaan minihusky-termin alla kulkevia koiria erillisenä "rotunaan" ja erilaisina suunnittelemattomina mixeinä. Sen lisäksi maailmalla jalostetaan Pomskyja (pomeranian x siperianhusky) eri asteisin F-sukupolvin. -Vakiintuneiden kasvattajien toimesta huolellisen jalostusohjelman mukaan, mutta myös tarkemmin suunnittelemattomia mixejä on kaupan sillä nimellä. Lisäksi UKC:n (United Kennel Club) alaisuudessa USA:ssa kasvatetaan Alaskan Klee Kaita, joka on niinikään kokonaan oma rotunsa. Klee Kai on valitettavasti kapean geenipoolin rotu, pohjaten vain 8-9 kantakoirayksilöön, ja joka jalostettiin tiukalla sukusiitoksella parissa vuosikymmenessä. Klee Kaille ei toistaiseksi ole laadittu risteytysohjelmaa geenipoolin laajentamiseksi, vaikka osa omistajista ja kasvattajista on risteytysohjelman puolesta puhuneet. Rodun kantakirjat suljettiin kun sen rekisteröinti UKC:ssa alkoi. Tämä risteytysohjelman tarve jakaa AKK harrastajia eri leiriin ja on yksi syy siihen miksi Suomessakin aloitettiin kokonaan uuden rodun, Thulen Minihuskyn jalostus. Thulen Minihuskyn taustalla on toistaiseksi (9/2024) viisi kantarotua, joista neljä FCI:n tunnustamaa: shiba, schipperke, siperianhusky ja kleinspitz, sekä viidentenä FCI:ssä tunnustamaton Alaskan Klee Kai, jota rekisteröidään toistaiseksi vain USA:ssa. Lisäksi huomionarvoista on, että osan kleinspitzien taustoista löytyy myös mittelspitz sekä pomeranian, sillä joissakin maissa saksanpystykorvat rekisteröidään rotuun koiran aikuiskoon perusteella. Kyse on siis omaleimaisesta koiratyypistä, joka poikkeaa ainutlaatuisella tavalla edellä luetelluista minihusky -kategorian koirista. Osin erot johtuvat eri kantaroduista saatavista tekijöistä, ja osin siitä, että Thulen Minihuskyn jalostus on aloitettu genetiikan aikakaudella, mikä on tuonut lisää työkaluja jalostukseen. -On voitu poissulkea tunnettuja sairausgeenejä ja mm. täsmäjalostaa joitakin haluttuja ominaisuuksia ulkomuodossa. Thulen Minihusky on mukana koirien geenitutkimuksessa, ja sillä on oma rotuprofiili MyDogDNA-paneelissa, jonka avulla rodun terveyttä ja geneettistä monimuotoisuutta seurataan. Thulen Minihuskyyn on haettu selkeästi erilaisia asioita luonteen ja rakenteen suhteen verrattuna jo olemassa oleviin minihuskytyypin koiriin, ja nämä erot ovat jo nyt havaittavissa populaation tasolla. Tämän uuden rodun kanta vakiintuu ja tasaantuu koko ajan jalostustyön edetessä, mutta mihinkään "kloonijalostukseen" ei rodussa edes tähdätä, vaan monimuotoisuus saa näkyä myös fenotyypissä (ilmiasussa), sen lisäksi että sitä genotyypissä varjellaan ylläpitääksemme rodun terveyttä ja elinvoimaa nyt ja tulevaisuudessa. |
Luonteeltaan Thulen Minihusky on seurallinen, omaan perheeseen syvästi kiintyvä, vieraita kohtaan mieluiten avoin tai korkeintaan pidättyväinen (tavoite), eloisa, liikunnallinen ja fysiikaltaan kokoonsa nähden hyvin atleettinen
ja kestävä koira. Joitakin Klee Kaille (yksi kantaroduista) tyypillisesti pidättyviä ja vieraisiin epäluuloisemmin suhtautuvia yksilöitä löytyy. Koiran luonteeseen vaikuttaa valtavasti myös ympäristö ja sosiaalistaminen. Thulen Minihuskyn pentuja ei kaikista pentueista riitä luovutettavaksi jalostusohjelman ulkopuolelle, mutta mahdollisesti myyntiin päätyville pennuille valitaan rodulle sopivat kodit huolellisesti. Rodun jalostusohjelman kannalta on hyvin tärkeää, että yhteys koirien omistajiin säilyy ja koirista saadaan kerättyä kattavasti tietoa niin terveyden, kuin luonteen osalta. Saalisviettiä on kaikilla TM:n kantaroduista ja siten siis myös näilläkin, eli näkö-ärsykkeestä "minskyt" lähtevät helposti saaliin perään, jos ei koiraa ehdi ensin kutsua pois tilanteesta. Nämä koirat eivät kuitenkaan aktiivisesti hakemalla hae riistaa, eli eivät sovellu metsästyskäyttöön ja vaativat yleensä sen näköärsykkeen. Thulen Minihuskyt ovat hyvin laumasidonnaisia koiria ja perheeseensä ne kiintyvät voimakkaasti, mikä tekee niistä kontaktihakuisia ja haluttomia irtautumaan kovin kauas omista porukoista ilman syytä. Koiran irti pitäminen on riski, ja sitä säädellään Suomessa myös lailla, mutta koska tätä usein kysytään, niin todettakoon, että irti pito maanomistajan luvalla metsässä tms voi onnistua, jos suhde koiraan ja luoksetulokäsky on kunnossa, ja omistajalla tilannesilmää millon koira on syytä kutsua luo (esim. saaliseläin näkökentässä). Jokunen elää myös tallikoiran arkea ja ovat hyvin pärjänneet. Valvomatta aitaamattomaan pihaan en suosittele jättämään yksin. -Sen verran seikkailunhalua ja itsenäisyyttäkin näissä koirissa on. Ainoana koirana perheessä elävän minihuskyn paikka on sisäkoirana perheen parissa. Ulkotarhassa nämä koirat pärjäävät turkkinsa puolesta ja viihtyvät mikäli niillä on seuraa sekä asialliset tilat, ja pääsevät kuitenkin päivittäisiin harrastuksiin ja lenkille. Oman laumamme aikuiset koirat viettävät suurimman osan ajastaan ulkona vuoden ympäri. Pennut syntyvät ja kasvavat aina sisällä, tottuen kodin ääniin ja oppien sisäsiisteyden alkeet. Vahtivietti vaihtelee – suurinosa hälyttää haukulla vieraista omalla tontilla ja kotia vahtiessaan, mutta eivät hauku ilman syytä. Useimmat reagoivat ulvomalla esim. hälytysajoneuvojen sireeniin tai kuullessaan toisen koiran ulvovan. Ääntelytaipumukset vaihtelevat hyvin paljon olosuhteiden pohjalta ja siihen vaikuttaa perheen mahdollisten muiden koirien äänenkäyttö ja ympäristön äänet. |
Thulen Minihuskyn pennut mikrosirutetaan ja tarkastetaan eläinlääkärin toimesta ennen luovutusta ja omistajatiedot rekisteröidään valtion Koirarekisteriin (Ruokavirasto). Koiran on voinut myös rekisteröidä Turvasiru -tietokantaan, sekä Suomen Kennelliiton FIX -rekisteriin.
Vuodesta 2022 vuoden 2024 kesään asti Thulen Minihuskyt rekisteröitiin Datacanis -jalostustietokantaan, jossa ylläpidettiin niiden suku- ja terveystietoja, mutta valitettavasti kyseinen tietokanta ilmoitti lopettavansa toimintansa lokakuussa 2024.
Kuten edempänä mainittukin, Thulen Minihuskylla on oma rotuprofiili MyDogDNA tietokannassa, josta kannan monimuotoisuutta ja yleistä terveydentilaa seurataan jalostuksen edetessä.
Kaikki tähän mennessä (2023) dna testatut Thulen Minihuskyt ovat olleet vapaita kaikista testin sisältämistä sairausgeeneistä ja rodun mediaani on 42%, eli huomattavasti rotukoirien keskimääräistä mediaania (34,2%) parempi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että suositun seurakoirarodun, collien mediaani on vain 21,1%.
Tarkoitus on säilyttää rotu terveenä ja monimuotoisena jatkossakin. Jalostuksen apuna käytetään geenitestien ohella eläinlääketieteellisiä tutkimuksia. Jalostukseen käytettäviltä Thulen Minihuskyilta tulee tutkia vähintään polvet ja sydän, sekä geenitestein eliminoida riski tiettyihin sairauksiin joita sen kantaroduissa esiintyy ja joihin on geenitesti olemassa. Kantarotujen osalta huomioidaan kunkin rodun PEVISA-ehdot ja rotuyhdistysten jalostus-suositukset, kun risteytysohjelmaan ollaan tuomassa uutta rotua tai kantayksilöä.
Polvet tulee olla kliinisesti terveet ja mikäli toisella vanhemmalla on polvitulos 2 tai sitä huonompi, tulisi toisella vanhemmalla olla tulos 0/0 ellei jotakin erityisen painavaa syytä ole poiketa tästä suosituksesta.
Osalta Thulen Minihuskyja on myös kuvattu lonkkia, kyynäriä, selkä, ja peilattu silmät.
Osa riskin suhteen oleellisimmista silmäsairauksista, kuten verkkokalvon rappeuma (PRA) ja perinnöllinen harmaakaihi (HC) sisältyy geenitestiin.
Jalostustyötä viedään eteenpäin siis samoin kriteerein kuin useiden jo kenneljärjestöissä tunnustuettujen rotujen.
Omistajille jaettavan terveys- ja luonnekyselyn perusteella Thulen Minihuskyilla tähän mennessä (9/2024) diagnosoidut viat/sairaudet ovat yksi sydämen läppävika ja yksi 1. asteen eli lievä sivuääni. Polvissa muutama 1, muutama 2-asteen, kaksi 3-asteen ja kaksi 4-asteen patellaluksaatiota, eli polvinivelen löysyyttä, jota esiintyykin kaikissa muissa kantaroduissa siperianhuskya lukuunottamatta. Neljällä yksilöllä on ilmennyt epileptistyyppinen kohtaus, ja epilepsia-diagnoosi on kolmella koirista. Kantaroduista erityisesti schipperkellä, siperianhuskylla ja alaskan klee kailla on tavattu epilepsiaa, ja sitä esiintyy jossakin määrin yksittäistapauksina kaikilla koirilla rotuun katsomatta.
Polvia pidämme suurimpana terveysriskinä rodussamme ja niitä kannustamme kotikoirienkin omistajia tutkimaan, jotta mahdolliset nivelongelmat tulevat ajoissa tietoon, ja saamme myös dataa rodustamme.
Kuvattujen koirien lonkat, kyynärät ja selät ovat olleet terveitä (lonkat A ja kyynärät 0). Näitä emme pidä merkittävänä riskinä rodussa ainakaan tällä hetkellä, eivätkä ne ole tilastollisesti erityisen suuri riski kantaroduissakaan ja vain shiballa ne kuuluvat PEVISA:an.
Thulen Minihuskyilla on omistajilta kerättyjen terveys- ja luonnekyselytietojen mukaan erittäin harvinaisia purentaviat ja hammaspuutokset.
Toistaiseksi (9/2024) kannassa on vain kaksi kivesvikaiseksi jäänyttä urosta. Muutamalla urospennulla on kivekset laskeutuneet hieman myöhemmin; kuitenkin määräaikaan eli 1v. mennessä. IBD/ruoansulatuselimistön sairaus on diagnosoitu yhdellä koiralla, ja närästysoireita ja/tai ruokahaluttomuutta on raportoitu parilla koiralla. Yksi hyvänlaatuinen kasvaintapaus.
Kaikkien jalostukseen käytettyjen kantarotujen keskimääräinen elinikä on yli 10 vuotta, jopa 15 vuotta, joten tätä tavoittelemme myös Thulen Minihuskylla. Omaa ikätilastoa rodullamme ei vielä tässä sen jalostusohjelman ensimmäisten vuosikymmenten aikana varsinaisesti ole kertynyt, mutta kaikki viittaa siihen, että se noudattaa kantarotujen keskimääräistä elinikää.
Thulen Minihusky on jalostusprojekti, jota vastaavista lähtökohdista monet jo tunnustetut rodut ovat syntyneet ja kenties tämäkin rotu aikanaan myös tunnustetaan. Kantakirjat halutaan kuitenkin pitää vielä auki ja jalostusta viedä terveys edellä. Hätäinen kantakirjojen sulku on useiden rotujen kohdalla johtunut kiireestä päästä näyttelyihin ja muihin liittojen alaisuudessa järjestettäviin, vain liittojen tunnustamille roduille tarkoitettuihin harrastuksiin.
Erityisesti juuri näyttelyt ovat olleet syy monien muiden rotujen hätäisiin tunnustamisprosesseihin ja niin kutsuttuun matadorjalostukseen (tiettyjä ihailtuja yksilöitä on suosittu jalostuksessa huomattavasti toisia enemmän, joka on johtanut niiden suhteettomaan rooliin koko rodun populaation tasolla), ja ylipäätään ulkomuodon (mm. tiettyjen värien) korostaminen jalostusvalinnoissa. Tästä on ollut monille roduille suurta haittaa. Useat tunnustetut rodut kärsivät hyvin kapeasta geenipoolista ja sukusiitoksen mukanaan tuomista ongelmista, sekä liioiteltujen ulkomuotopiirteiden aiheuttamista sairauksista ja rakennevirheistä.
Onneksi keskustelu roturisteytyksistä on lisääntynyt ja asenteet ovat päivittymässä vastaamaan nykytietoa suljettujen populaatioiden ja sukusiitoksen ongelmista.
Thulen Minihusky on rakenteeltaan tasapainoinen, korkeuttaan hiukan pidempi, atleettisen vaikutelman antava pystykorva.
Tavoiteltu säkäkorkeus on 30-40cm.
Säkäkorkeus kuitenkin vaihtelee vielä risteytystaustasta johtuen ollen keskimäärin 30-45cm,
mutta tätä pienempiä ja suurempiakin yksilöitä on.
Tässä vaiheessa risteytysohjelmaa on myös välttämätöntä, että jalostukseen käytetään joitakin ihanteesta poikkeavan kokoisia yksilöitä. Jalostusvalinnoissa on silti aina syytä huomioida, että sukupolvien edetessä suunta on kohti tuota tavoitetta.
Turkinlaatu on arktinen ja muodostuu vettä- sekä likaa hylkivästä, karkeammasta peitinkarvasta ja tiheästä, lämpöä hyvin eristävästä pehmeästä pohjavillasta. Kesäturkki on pohjavillaton. Koiran tulee kestää Suomen sääolosuhteita ilman vaatettamista.
Thulen Minihuskyn korvien tulee olla pystyt, tiheän, suojaavan karvan peittämät ja sopusuhtaiset koiran päähän nähden.
Kuono ja kallo ovat kiilamaiset ja otsapenger kohtuullinen. Pää ja ilme on hyvin kettumainen ja koiran yleisilme tuo muutoinkin mieleen villit koiraeläimet. Piirteissä ei tulisi näkyä koiran pieni koko; kääpiökoirille tyypilliset piirteet katsotaan virheiksi.
Silmät ovat mantelin muotoiset, hiukan vinot ja väriltään siniset, ruskeat, meripihkan kellertävät tai sekaväriset. Silmät voivat olla myös eri väriset. Silmät eivät saisi vuotaa. Kyynelkanavan ja silmäluomien rakenteen tulee olla normaali. Häntä on kohtalaisen ylös kiinnittynyt, tuuheasti karvoittunut, ja usein kippuralla selän yllä etenkin koiran ollessa valpas, mutta häntä saa myös laskeutua selkälinjan alapuolelle ja usein laskeutuukin varsinkin koiran ollessa levossa.
Koiran liikkeen tulee olla vaivatonta ja antaa vaikutelman atleettisesta ja ketterästä eläimestä. Aktiivista elämää elävän Thulen Minihuskyn tulee kyetä vaivatta juoksemaan pitkiäkin matkoja.
Nimi Thule viittaa Ultima Thuleen; myyttiseen pohjolaan, jollaiseen tällainen koira olisi helppo kuvitella.
Minihusky -termi kuvaa osuvasti koiran ulkomuotoa, ja kutsumme rotuamme myös suomalaisittain Thulenpystykorviksi.
Luethan myös lisätietoja kantaroduista, ja vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, TÄÄLLÄ!
HUOM! Tämän sivun kuvagalleriat toimivat vain selain-näkymässä. Lisää kuvia ja videoita löydät myös Instagram tililtämme: @thulenminihusky, ja Facebookista Jennin Lauma, Northern Heart Oy
Tavoiteltu säkäkorkeus on 30-40cm.
Säkäkorkeus kuitenkin vaihtelee vielä risteytystaustasta johtuen ollen keskimäärin 30-45cm,
mutta tätä pienempiä ja suurempiakin yksilöitä on.
Tässä vaiheessa risteytysohjelmaa on myös välttämätöntä, että jalostukseen käytetään joitakin ihanteesta poikkeavan kokoisia yksilöitä. Jalostusvalinnoissa on silti aina syytä huomioida, että sukupolvien edetessä suunta on kohti tuota tavoitetta.
Turkinlaatu on arktinen ja muodostuu vettä- sekä likaa hylkivästä, karkeammasta peitinkarvasta ja tiheästä, lämpöä hyvin eristävästä pehmeästä pohjavillasta. Kesäturkki on pohjavillaton. Koiran tulee kestää Suomen sääolosuhteita ilman vaatettamista.
Thulen Minihuskyn korvien tulee olla pystyt, tiheän, suojaavan karvan peittämät ja sopusuhtaiset koiran päähän nähden.
Kuono ja kallo ovat kiilamaiset ja otsapenger kohtuullinen. Pää ja ilme on hyvin kettumainen ja koiran yleisilme tuo muutoinkin mieleen villit koiraeläimet. Piirteissä ei tulisi näkyä koiran pieni koko; kääpiökoirille tyypilliset piirteet katsotaan virheiksi.
Silmät ovat mantelin muotoiset, hiukan vinot ja väriltään siniset, ruskeat, meripihkan kellertävät tai sekaväriset. Silmät voivat olla myös eri väriset. Silmät eivät saisi vuotaa. Kyynelkanavan ja silmäluomien rakenteen tulee olla normaali. Häntä on kohtalaisen ylös kiinnittynyt, tuuheasti karvoittunut, ja usein kippuralla selän yllä etenkin koiran ollessa valpas, mutta häntä saa myös laskeutua selkälinjan alapuolelle ja usein laskeutuukin varsinkin koiran ollessa levossa.
Koiran liikkeen tulee olla vaivatonta ja antaa vaikutelman atleettisesta ja ketterästä eläimestä. Aktiivista elämää elävän Thulen Minihuskyn tulee kyetä vaivatta juoksemaan pitkiäkin matkoja.
Nimi Thule viittaa Ultima Thuleen; myyttiseen pohjolaan, jollaiseen tällainen koira olisi helppo kuvitella.
Minihusky -termi kuvaa osuvasti koiran ulkomuotoa, ja kutsumme rotuamme myös suomalaisittain Thulenpystykorviksi.
Luethan myös lisätietoja kantaroduista, ja vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, TÄÄLLÄ!
HUOM! Tämän sivun kuvagalleriat toimivat vain selain-näkymässä. Lisää kuvia ja videoita löydät myös Instagram tililtämme: @thulenminihusky, ja Facebookista Jennin Lauma, Northern Heart Oy