
In English
~Läheisimmät ystävät elämässä,
toivottavat ensimmäisinä tervetulleiksi,
ja puolustavat ensimmäisinä~
-Lord Byron-
TERVETULOA!
Olen Jenni Lautakatto,
25-vuotias Nummelalainen valjakkoharrastaja.
Vartuin Itä-Helsingin Laajasalossa, aivan meren rannalla sijaitsevassa, nyt yli 100-vuotta vanhassa omakotitalossa, jossa ei ollut kunnallista vesijohtoa ja viemäröintiä, vaan pihakaivo ja puulämmitteinen ulkosauna. Meren välitön läheisyys saattoi syystulvien aikaan aiheuttaa sen, että viereisellä Santahaminan-saarella sijaitsevaan kouluun oli lähdettävä kotipihasta soutaen.
Vanhempani vaalivat ekologisia arvoja, ja liikkuivat luonnonssa paljon niin vapaa-ajallaan, kuin töidensäkin puolesta. Isä toimi ammattikalastajana, ja otti meitä lapsia mukaansa merelle kokemaan Suomen upeaa saaristoluontoa.
12-metrisellä troolarilla matkan teko oli verkkaista ja rauhallista. Luonto ja saariston elämä näyttäytyivät aivan toisella tapaa, kuin turbojahdin kannelta katsoen.
Äidillä puolestaan oli oma eläinkauppa.

Kenneltytön elämää...

Ensimmäinen OMA koira!
Rakkauden eläimiä kohtaan sain jo äidinmaidon mukana, ja koirien kielen opin lapsuudessa samalla kuin ihmistenkin;
-Perheessäni on kasvatettu 80-luvulta lähtien pk mäyräkoiria ja belgianpaimenkoiria.
Lisäksi kaikenlaisia muita eläimiä on ollut perinteisemmistä kissoista, jyrsijöistä ja linnuista aina matelijoihin ja selkärangattomiin.
Yksi ehdoton suosikkini on myös aina ollut akvaario, ja sellainen löytyy yhä parhaalta katselupaikalta olohuoneesta. Lisää akvaariostani ja sen asukeista löydät täältä.
Näissä maanläheisissä olosuhteissa ei voinut pellavapäinen pikkutyttö kasvaa city-ihmiseksi.
--> Toisin sanoen, olenkin siis helsinkiläissyntyinen "maalaistyttö"!
Myöskin opintoni ovat seurailleet samoja linjoja;
-kuvataidelukion jälkeen 2003 suuntasin yliopistoon lukemaan biologiaa,
ja sen jälkeen suoritin pieneläinhoitajan tutkinnon Keskiuudenmaan ammattioppilaitoksessa.
Niin kauan kuin muistan eläneeni, olen ihaillut arktisia rotuja; jo heti puhetaidon
kehityttyä alkoi oman rekikoiran kinuminen.
-Talo oli mielestäni täynnä ihan kivoja, mutta vähän väärän rotuisia koiria.
Päiväni kuluivat rekikoirasta haaveillen, eikä se jäänyt kenellekään epäselväksi;
-niin huoneeni seinät kuin koulupulpetin kannen sisäpintakin, oli tapetoitu valjakko- ja rekikoira-aiheisin kuvin!
v.2000 hankin ensimmäisen alaskanmalamuuttini Önnin.
Ja kuten tuttu tarina rekikoirien kanssa yleensä etenee, niin kävi myös omalla kohdallani:
Önni sai 2003 kaverikseen Sampon, ja vuoden 2006 syyskuussa tuli Helmi. Ensin oli kolme malamuuttia siis...
Mutta hitailla kuormajuhdilla kun aikansa reellä ajelee, alkaa vauhti tuntua liian köykäiseltä,
ja nälkä kasvaa syödessä.
-Oli saatava vauhdikkaampi siperianhusky!!!
Ja sellainenhan meille sitten joulukuussa 2006 tulikin Wintry-kennelistä!
Siitä ei montaa kuukautta mennyt, kun taloon tuli vielä toinen huskynarttu, Pellis, tälläkertaa Sainen kennelistä. Syksyllä 2007 saimme laumaamme vahvistamaan 8-vuotiaan huskydaamin, Kefeus-kennelin kasvatin Jidriksen Kaskimaalta, ja tammikuussa 2008 haimme Kukanoksan kennelistä Samban.
Näin oli pian kasassa oiva alku niin valjakoinnille, kuin siperianhuskyjen parissa aloittamalleni pienimuotoiselle kasvatustyöllekin.
Ensimmäinen oma siperianhuskypentue syntyi vuoden 2008 helmikuussa Pellikselle.
Nykyisin valjakkoni koostuu siperianhuskyista.

Huskyvaljakossa mukana valkkarineiti Lumi.
Malamuuttejakin laumassa on yhä kaksi, mutta niiden kanssa harrastaminen painottuu retkeilyyn ja lenkkeilyyn. Toisinaan nekin toki vierailevat valjakossa huskyjen mukana.
Rekikoirieni lisäksi perheeseen kuuluvat vahtikoirina toimivat valkoisetpaimenkoirat, joista vanhempi on jo osoittanut kyvykkyytensä myös valjakon vahvistuksena,
sekä sokerina pohjalla; saksanscheck -jättikanit
Rekikoirieni kanssa harrastan siis kaikenlaisia valjakko, -ja kuormanvetotouhuja, sekä retkeilyä. Paimenkoirien kanssa olen tehnyt jälkeä, ja kuten yllä mainitsinkin ovat nekin yllättäen toimineet myös valjakossa hyvin.
Vuodesta 2007 olen toteuttanut valjakkoajelutuksia asiakkaille.
Koiranäyttelyissä olen koko lapsuuteni ravannut, mutta se ei ole minua varten. Käyn kyllä teettämässä arvioinnit jalostukseen aikomilleni koirille, ja toki käyn myös näyttelyissä vain katsomassa ja tapaamassa tuttavia.
Erityisesti minua kiinnostaa tietenkin seurata omien kasvattieni näyttelyarvosteluja.
Koirissa minua viehättää silti ennen kaikkea niiden käyttöominaisuudet yhdistettynä arktiseen ja alkukantaiseen ulkomuotoon. (Luin pienenä tyttönä Jack Londonin romaaneja...).
Koiramme asuvat pääsääntöisesti ulkotarhoissa ympäri vuoden.
Pennut totutetaan sisäkoiran elämään, ja sairaslomalaiset otetaan sisätiloihin. Myöskin näyttelyyn menoa varten pestyt ja kammatut koirat pidetään sisällä pari päivää ennen näyttelyä, jotta turkki pysyy kauniina ja puhtaana. Ulkoelämään tottuneet koiramme eivät kaipaa sisätiloihin, vaan viihtyvät laumansa parissa ulkosalla.
Kaikki koiramme osaavat kuitenkin olla asiallisesti sisätiloissakin.
Ulkotarhoissaan koirillamme on sekä lämpöeristettyjä- että eristämättömiä koppeja,
joiden kuivikkeina käytetään olkea, kutteripurua tai RutiRexiä.
Aikuiset koirat ruokitaan kerran päivässä, pennut ja imettävät nartut useammin; 3-4 kertaa päivässä.
50% ruokavaliosta muodostuu laadukkaasta, korkeaenergisestä kuivamuonasta
ja 50% raa-asta lihasta (sika,nauta,lammas,riista), kalasta, luista ja rustoista.
Etenkin työkauden aikana koirien ruokaan lisätään runsaasti puhdasta naudan rasvaa, sian silavaa ja kalaöljyä.
Arktisten rotujen ruoansulatuselimistö on sopeutunut runsaasti eläinperäistä rasvaa sisältävään ruokavalioon, ja siksi loma-aikaan kesälläkin koiramme saavat hyvin korkeaenergistä/rasvaista ruokaa. Annoskokoa pienennetään tarvittaessa, mutta aktiivisen elämäntavan vuoksi koiramme pysyvät solakassa kunnossa.
Tilaamme/hankimme koirien ruoat maahantuojilta, lemmikkieläinmyymälöistä, maatalouskaupoista, teurastamoilta/tilallisilta, sekä ruokakauppojen lihatiskien ylijäämästöstä.
Hauskoja hetkiä sivuillamme!
Kurkkaa myös galleriasivumme osoitteessa:
www.webbisivu.com/Jenninlaumangalleria
-Jenni
puh/tel (+358)50-5480038
jenni_lautakatto@yahoo.com
NUMMELA
Olen jäsen seuraavissa yhdistyksissä/järjestöissä:
-Suomen Kennelliitto (SKL/FKC)
-Suomalainen siperianhuskyseura (SHS)
-Valkoinenpaimenkoirayhdistys ry
-Alaskanmalamuuttiyhdistys ry (ALMA)-Luontoliiton Susiryhmä
Olen käynyt Suomen Kennelliiton järjestämän kasvattajan peruskurssin
ja allekirjoittanut
KASVATTAJA SITOUMUKSEN
~Koiranko tahdot? No yhdenkö vaan?
Siitä lauma lähtee kasvamaan.
Seuraavaksi huomaat, oletkin jo köyhä
ja naapurit kuiskii, että päästä vähän löyhä.
Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo, ei neljäs tee tuskaa.
Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa.
Talo täyttyy hauvoilla aivan tuota pikaa!
No uskallatkos leikkiin, miten ois vielä yksi?
Kai jossakin senkin saa säilytetyksi.
Sängyillä ja sohvilla kyllä löytyy tilaa,
ei vielä yhden turkinhoito iltoja kai pilaa.
Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa...(?)
Kai yhdelle tulijalle paikan jostain raivaa!
Sohvalla on karvaa, ei ikkunoista läpi nää,
lattialla tassunjäljet pölyn sekaan häviää.
Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta
kuonon jäljestä ikkunassa tai karvahahtuvasta?
Jos tämä pentu pidetään, niin varmasti mä lupaan
lisää aikaa luututa ja puhtautta tupaan!
Ei koirien määrälle ole ylärajaa,
ja yhtäkin ilman ois laumasi vajaa!
Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
Laskut vain kasvaa ja velkaa jää.
Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää,
paitsi koiratuttavat, joilla samat kuviot nää.
Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää,
näyttelyt ja kilpailut sun viikonloput täyttää.
Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset.
Ja välineet ja kilpailut ja matkakustannukset.
Ansako tää olikin? Mä oonko kohta vainaa?
Silloin lempisessusi pään polvellesi painaa.
Se katsoo sua rakastaen, sinä päätät jaksaa.
-Pitää koko hunnilauman, maksaa mitä maksaa!
Muutama tähti valjakkoon, pari jalostusta varten,
yksi sylikoiraksi, kaikki täyttää jonkin tarpeen.
Koirat ja kilpailut, jännitys ja naksut
vaiva sekä huoli, paineet ja maksut.
Kaikki on sen arvoista, on koirat elämäsi.
Niin suloiset ja hurmaavat, ja parhaat ystäväsi.
On maailmasi muuttunut, ei mikään enää sama
kun ihminen on kokonaan koiriensa omistama.~
-Alkuperäinen kirjoittaja tuntematon-

Counting started 12.7.2009