EASTPOINT 2011
Tämän musherin enimmäinen keskipitkänmatkan kilpailu ajettiin Lieksassa Eastpointilla tammikuussa, eikä taatusti jäänyt viimeiseksi! Mahtavat maisemat ja upea kokemus kaikenkaikkiaan! Ja uutta opittiin jälleen; niin koirat kuin emäntäkin :-)
Ajoin 8 koiran luokassa kolmipäiväisen kilpailun, jossa päivämatka oli 32,5km, eli yhteensä 97,5km pe, la ja su.
Perjantaina keli oli kaikkein raskain; ura oli pehmeä ja pakkasta oli hädin tuskin aste-pari.
Lähes kaikki kisaajat ajoivat koko kisan hitaimman aikansa perjantaina. Itsellä keulassa oli Pellis ja Poika, ja valitettavasti yhdistelmänä pehmeä ura/upottava hanki ja suuri 28-kiloinen uros ei ollut hyvä. -Jouduin melko pian starin jälkeen pysähtymään ja vaihtamaan Pojan pyörään ja tilalle kevyemmän Pesosen.
Ensimmäisenä päivänä oli muutenkin kaikenlaista sählinkiä, kun starttasin enimmäisenä, ja vauhdikkaammat SH- & risteytyskoiravaljakot tulivat kaikki ohitseni. Urat olivat kapeita moottorikelkkauria, ja molemmin puolin metrinen hanki jonne humahti nivusia myöten, mikäli astui uralta harhaan. Ohitukset olivat siis valjakon kokemattomille koirille ja moiseen tottumattomalle msuherille haasteellisia, ja jonkin verran sählinkiä tuli.
Toisena ja kolmantena päivänä lähtöjärjestys oli perjantain saapumisjärjestyksen mukaan, ja koska kaikki pitivät omat paikkansa, ei ohituksia enää tullut. Kelikin parani loppua kohden; pakkanen kiristyi ja urat kovettuivat. Ajat paranivat ja tunnelma koheni.
Sunnuntaina ajettu viimeinen etappi olikin nopein, ja päivä oli muutenkin ikimuistoinen kauniin auringonpaisteen myötä! Perjantain mieltä masentaneet sählingit unohtuivat, ja päällimmäiseksi jäi hyvä fiilis ja onnistumisen tunne!
Jes! Me teimme sen, ja ihan hyvällä tuloksellakin vielä! :-)
REK2 ja sijoitus/SH 3/5
Tämän musherin enimmäinen keskipitkänmatkan kilpailu ajettiin Lieksassa Eastpointilla tammikuussa, eikä taatusti jäänyt viimeiseksi! Mahtavat maisemat ja upea kokemus kaikenkaikkiaan! Ja uutta opittiin jälleen; niin koirat kuin emäntäkin :-)
Ajoin 8 koiran luokassa kolmipäiväisen kilpailun, jossa päivämatka oli 32,5km, eli yhteensä 97,5km pe, la ja su.
Perjantaina keli oli kaikkein raskain; ura oli pehmeä ja pakkasta oli hädin tuskin aste-pari.
Lähes kaikki kisaajat ajoivat koko kisan hitaimman aikansa perjantaina. Itsellä keulassa oli Pellis ja Poika, ja valitettavasti yhdistelmänä pehmeä ura/upottava hanki ja suuri 28-kiloinen uros ei ollut hyvä. -Jouduin melko pian starin jälkeen pysähtymään ja vaihtamaan Pojan pyörään ja tilalle kevyemmän Pesosen.
Ensimmäisenä päivänä oli muutenkin kaikenlaista sählinkiä, kun starttasin enimmäisenä, ja vauhdikkaammat SH- & risteytyskoiravaljakot tulivat kaikki ohitseni. Urat olivat kapeita moottorikelkkauria, ja molemmin puolin metrinen hanki jonne humahti nivusia myöten, mikäli astui uralta harhaan. Ohitukset olivat siis valjakon kokemattomille koirille ja moiseen tottumattomalle msuherille haasteellisia, ja jonkin verran sählinkiä tuli.
Toisena ja kolmantena päivänä lähtöjärjestys oli perjantain saapumisjärjestyksen mukaan, ja koska kaikki pitivät omat paikkansa, ei ohituksia enää tullut. Kelikin parani loppua kohden; pakkanen kiristyi ja urat kovettuivat. Ajat paranivat ja tunnelma koheni.
Sunnuntaina ajettu viimeinen etappi olikin nopein, ja päivä oli muutenkin ikimuistoinen kauniin auringonpaisteen myötä! Perjantain mieltä masentaneet sählingit unohtuivat, ja päällimmäiseksi jäi hyvä fiilis ja onnistumisen tunne!
Jes! Me teimme sen, ja ihan hyvällä tuloksellakin vielä! :-)
REK2 ja sijoitus/SH 3/5
Eastpoint Open 2011
Eastpoint Open 2011
Eastpoint 2011;Sunnuntain viimeinen etappi akuniissa kelissä
Eastpoint 2011;Sunnuntain viimeinen etappi
______________________________________________________________________________________
KASARI 30.1.2011
Seuraava koitos olikin sitten heti seuraavana viikonloppuna Ylämaan Kasarissa Suomen Valjakkosamojedien järjestämässä kilpailukokeessa, jossa ajoimme 6k luokassa 16 kilometrin sprintin. Luokkaan oli ilmottautunut kaikenkaikkiaan 10 siperianhuskyvaljakkoa!
Keli oli jälleen leuto ja urat pehmeät. Lisäksi kisapäivälle sattui vielä erittäin kova puuskainen tuuli, joka pyyhki tehokkaasti urat mennessään, ja kilpailun alussa ollut pellon ylitys olikin melkoisen jännittävä, kun urasta ei ollut tietoakaan, ja tuuli tarttui rekeenkin niin että pelkäsin sen lähtevän lentoon tai lentävän nurin! Starttasin jälleen ensimmäisenä, joten koirilla ei ollut edes edellisten hajujälkiä seurattavanaan, eikä peesiapuakaan saatu ennenkuin aivan loppumatkasta Ahomaan Urhon ajettua meidän ohitsemme. Sainpahan ajella sitten leppoisastai jarrulla loppumatkan!
Raskas keli siis jälleen, -etenkin rapakuntoiselle emännälle ja mäkisellä uralla! :-D
Tulokseksi saimme kuitenkin vahvan REK2, mikä on ihan hyvin nuorelta ensikertalaiselta kisakeulalta Murulta, joka juoksi äitinsä Pelliksen rinnalla.
Pientä kommellusta mahtui mukaan tälläkin kertaa; yksi kaatuminen ja yksi ohituksesta syntynyt sotku.
Mukava tunnelma kuitenkin vallitsi koko kisan/kokeen ajan, ja aamun kiireinen koelomakkeiden täyttökin painui unholaan :-)
KASARI 30.1.2011
Seuraava koitos olikin sitten heti seuraavana viikonloppuna Ylämaan Kasarissa Suomen Valjakkosamojedien järjestämässä kilpailukokeessa, jossa ajoimme 6k luokassa 16 kilometrin sprintin. Luokkaan oli ilmottautunut kaikenkaikkiaan 10 siperianhuskyvaljakkoa!
Keli oli jälleen leuto ja urat pehmeät. Lisäksi kisapäivälle sattui vielä erittäin kova puuskainen tuuli, joka pyyhki tehokkaasti urat mennessään, ja kilpailun alussa ollut pellon ylitys olikin melkoisen jännittävä, kun urasta ei ollut tietoakaan, ja tuuli tarttui rekeenkin niin että pelkäsin sen lähtevän lentoon tai lentävän nurin! Starttasin jälleen ensimmäisenä, joten koirilla ei ollut edes edellisten hajujälkiä seurattavanaan, eikä peesiapuakaan saatu ennenkuin aivan loppumatkasta Ahomaan Urhon ajettua meidän ohitsemme. Sainpahan ajella sitten leppoisastai jarrulla loppumatkan!
Raskas keli siis jälleen, -etenkin rapakuntoiselle emännälle ja mäkisellä uralla! :-D
Tulokseksi saimme kuitenkin vahvan REK2, mikä on ihan hyvin nuorelta ensikertalaiselta kisakeulalta Murulta, joka juoksi äitinsä Pelliksen rinnalla.
Pientä kommellusta mahtui mukaan tälläkin kertaa; yksi kaatuminen ja yksi ohituksesta syntynyt sotku.
Mukava tunnelma kuitenkin vallitsi koko kisan/kokeen ajan, ja aamun kiireinen koelomakkeiden täyttökin painui unholaan :-)
RSS Feed
